Lukutaito on eloonjäämistaito

”Suomen kieli on minulle ikkuna ja talo. Minä asun tässä kielessä. Se on minun ihoni”, tiivistää kielen merkityksen runoilija Pentti Saarikoski. Kieli on ajattelun väline. Kieli rikastuu lukemalla, mutta lukutaito ei ole enää itsestäänselvyys. Kirjailija Iida Rauma on korostanut lukutaitoa nykymaailman tärkeimpänä eloonjäämistaitona.

Suomi on lukutaidon kärkimaita. Hyvä lukutaito on ollut jokaisen oikeus, väline yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja demokratian kivijalka. Ylpeydenaiheitamme ovat maksuton ja tasokas koulutus sekä kattava kirjastoverkosto.

Tutkimukset kertovat oppimistulosten ja nuorten hyvinvoinnin muutoksista. Uusin Pisa-tutkimus kuvaa, miten Suomessa eniten on heikentynyt lukutaito. Oppilaiden erot ovat kasvaneet, heikosti lukevia on yhä enemmän. Muutokset lukutaidossa ovat suurempia kuin aikaisemmin.

Luku- ja kirjoitustaito ovat avain oppimiseen ja kasvuun. Erot lukutaidossa näkyvät tutkimusten mukaan myös muilla elämänalueilla. Heikosta lukutaidosta seuraa epätasa-arvoa ja demokratian rapautumista.

Kuinka Suomesta tuli yksi maailman lukutaitoisimpia maita? Lukutaidon korostaminen on kuulunut luterilaiseen perinteeseen. Luterilaisuus on vaikuttanut siihen, millaisessa maassa elämme ja mitkä ovat luovuttamattomia arvoja yhteiskunnassamme.

Luterilaisen reformaation keskeinen ajatus oli, että jokaisen tulisi paitsi kuulla Jumalasta omalla kielellään myös osata lukea Raamattua ja muita hengellisiä tekstejä. Lukutaidon vaatimus vahvisti yksilön toimijuutta ja loi perustaa demokraattiselle yhteiskunnalle. Jokaisen oikeudesta seurasi yhteinen vastuu. Vastuu perusturvasta kuului koko yhteisölle, sama hyvä tuli mahdollistaa kaikille.

Kirkko oli kirjakielen kohtu. Katekismus ja aapinen olivat pitkään sama asia, suomalaisten lukutaito vahvistui kirkon johdolla. Alkuun lukutaitoa edellytettiin kaikilta avioon aikovilta. Vaatimus oli tehokas, vaikka ei aina niin mieleinen. Lukutaitoa testattiin kinkereillä. Sitten tulivat rippikoulu ja pitäjänkoulut. Kansakouluasetus vahvisti lukutaitoa. Oppivelvollisuus toi kaikki suomalaiset lukutaidon opetuksen piiriin.

Varsinaisen koululaitoksen syntyessä suomalaisten lukutaidon perusta oli jo olemassa. Oppimisen ajateltiin kuuluvan sukupuolesta riippumatta kaikille. Lukutaito takasi itsenäisen ajattelun mahdollisuudet jokaiselle. Siitä tuli demokraattisen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan pohja.

Reformaatio toteutui yhtä aikaa kirjapainotaidon kanssa. Käsin jäljennetyt tekstit olivat harvojen saatavilla, painettuja tekstejä voitiin monistaa. Ajatukset ja ideologiat liikkuivat aiempaa nopeammin.

Vastaava murros on koettu verkon ja sosiaalisen median muuttaessa viestintäympäristöä. Vaikutukset lukutaitoon eivät ole olleet pelkästään myönteisiä. Somessa ilmaisut tiivistyvät ja kieli muuttuu.

Tulisi keskustella älypuhelinten vaikutuksista lukutaitoon ja oppimiseen. Kielen köyhtymisen rinnalla ne murtavat mielenterveyttämme, vievät keskittymiskyvyn sekä kyvyn oppia ja kohdata toinen ihminen. Algoritmit ruokkivat vastakkainasettelua ja rakentavat arvoiltaan taantumuksellista maailmaa.

Uusi murros on edessä. Tekoäly muuttaa oppimista, arvojamme ja tapaa olla maailmassa. Aikamme edellyttää monilukutaitoa ja kriittistä lukutaitoa. Selkokielen tarve korostuu, jotta kaikki pysyvät mukana.

Lukutaito on kaiken perusta. Sen puolustaminen on päättäjien, vanhempien ja opettajien yhteinen tehtävä. Hyvä lukutaito vaatii sinnikkyyttä ja keskittymistä, mutta antaa mahdollisuuden vaikuttaa omaan tulevaisuuteen ja koko yhteiskuntaan.

Yksinkertainen valinta muuttaa maailmaa paremmaksi: vähemmän somea, enemmän kirjoja.