Kolumni Turun Sanomisssa 2.8.2024

Tänään päättyvät kesän viimeiset rippikoululeirit eri puolilla Suomea. Edessä on vielä konfirmaatiojuhla. Rippikouluryhmiä on ollut lähes 1200 ja niihin on osallistunut noin 50 000 nuorta. Kesäinen yhdessäolo on tarjonnut ikimuistoisia kokemuksia, kauniita maisemia ja onnellista yhdessäoloa.

Tavallisesti rippikouluryhmään osallistuu 25 nuorta, kymmenkunta isosta ja muuta henkilökuntaa. Syntyy uusia ihmissuhteita. Tutkimusten mukaan nuorten yksinäisyyden kokemuksessa on merkittävää laskua juuri rippikouluvuotena. Saman ikäisten seurassa yksinäisyys murtuu. Ryhmäytyminen hitsaa yhteen ja nuorista tulee esille uusia puolia. Ripari vaikuttaa nuorten hyvinvointiin. Se tarjoaa paikan, jossa valtaosa nuorista kokee turvallisuutta. Nuori saa olla oma itsensä. Hän saa vaikuttaa sekä kokea iloa ja osallisuutta.

Vaikka maailma on muuttunut paljon, eikä lukutaitoa enää opita rippikoulussa, on se edelleen tärkeä siirtymäriitti nuoren elämässä. Rippikoulu kutsuu pohtimaan muiden nuorten ja aikuisten kanssa hyvän elämän kysymyksiä ja uskon salaisuuksia. On arvokasta, kun nuori tulee nähdyksi ja juhlituksi läheistensä keskellä omana itsenään, omien haaveiden ja unelmiensa kanssa. Läheisille näissä juhlissa tiivistyy ajan nopea kulku ja elämän ainutkertaisuus.

Samaan aikaan on selvää, että rippikoulutyö on vaativampaa. Yhä useammalla nuorella on haasteita hyvinvoinnin kanssa ja nuorten lisääntynyt pahoinvointi näkyy myös leireillä. Pandemian jäljet, erillisyys ja yksinäisyys tuntuvat. Kun iso porukka nuoria on yhdessä, ristiriitojakin on. Ne voivat olla nuorten välisiä, olosuhteista nousevia tai aikuisten ja nuorten välisiä. Useimmiten ne selviävät keskustellen ja niistä opitaan.

Koulujen leirikoulujen vähentyessä suurella osalla nuorista ei myöskään ole aiempaa leirikokemusta. Intensiivinen yhdessäolo toisten nuorten kanssa on osalle nuorista vaativaa ja siksi leirimuotoisten rippikoulujen rinnalle tarvitaan mielekkäitä kaupunki- ja päiväleirejä.

Tänä kesänä rippikoululeireillä on noussut esille tavallista enemmän ongelmia ja on ilmennyt myös työntekijöiden asiatonta käytöstä, joista osaa tutkitaan rikoksina. Nämä ovat vakavia tilanteita ja ne edellyttävät seurakunnilta palautekeskustelua kesän leireistä sekä yhtä huolellisempaa varautumista ja riskien tunnistamista.

Palkitseva, mutta myös intensiivinen ja vaativa leirielämä edellyttää työntekijöiden taitojen ylläpitoa ja jatkuvaa koulutusta. Rippikoulujen turvallisuuden takaamiseen on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota, käytäntöihin on tehtävä parannuksia ja muutoksia.

Niin rippikouluissa kuin kaikessa leiritoiminnassa keskeisintä on nuorten hyvinvointi ja turvallisuus. Turvallisuudesta huolehtiminen tarkoittaa sitä, että asioihin puututaan. Kynnyksen puuttua epäasialliseen käytökseen kuuluu olla alhainen ja ongelmat tulee selvittää loppuun asti.

Seurakunnilla on vahvat rutiinit leirityön osaamisessa ja turvallisuuden varmistamisessa. Suuri osa rippikouluista on tänäkin vuonna sujunut hyvin ja turvallisesti. Seurakunnille nuorten rippikouluun osallistuminen on suuri luottamuksen osoitus. On tärkeää, että niin nuoret kuin työntekijät voivat lähteä jatkossakin leirille hyvin ja turvallisin mielin ja myös tulevaisuudessa voi syntyä elämän mittaisia ystävyyksiä ja yhteisiä muistoja.