Läsnäoleva Jumala

Kuuletko linnun laulua? Aistiko kesän tuoksuja? Tunnetko tuulen ja vanhojen suurien puiden suojan?

Elämme luonnossa ihmeellistä aikaa. Ja vuodenkierrossa taas elämme koulujen päättäjäisten ja kesäjuhlien aikaa. Näihin juhliin ja tähän hetkeen kuuluu vahvasti myös suvivirsi. Runoilija P. Mustapää sanoo, että se on ”kaikista virsistä suloisin”.

Luonto muistuttaa meille: sinäkin selvisit talvesta. Joka aamu huomaamme, kuinka kaikki kasvaa, uudet puut ja kukat kukkivat, kaikki muuttuu nopeasti. Luonto puhuu meille vahvalla kielellään. Linnutkin tuntuva saarnaavan: ”nauti elämän lahjastasi juuri nyt, näe kaikki kauneus elämän hauraudenkin keskellä, älä huolehdi huomisesta”.

Suvivirsi voi herättää muistoja omasta lapsuudesta. Laulun sanat ja sävel kuljettavat aikojen taakse, sinne minne omakaan muisti ei aina yllä. Ja se tuo mieleen lastemme tai läheisten lasten juhlahetket, ja ehkä myös vastoinkäymiset ja niiden jälkeisen helpotuksen.  

Suvivirsi soittaa meille lintujen ja puiden kanssa elämän ainutkertaisuuden balladia. Siinä on läsnä kiitollisuus ja ilo. Samalla kipeällä tavalla se tunnistaa kaiken ohikiitävyyden. Kesät tulevat ja menevät. Lapset kasvavat, toisille tämä on elämän viimeinen kesä. Sukupolvet vaihtuvat. Aikaa ei saa pysäytettyä, vaikka kuinka haluaisi.

Kesän ensimmäiset päivät ovat juuri nyt. Jos sitä ei kiireessään huomaa, ne ovat nopeasti ohi. Niin voi käydä koko elämän kanssa.

Juuri nyt toteutuu ainutkertainen elämämme. Se on osa isompaa ajan virtaa, pitkää sukupolvien ketjua, vaeltavan Jumalan kansan elämää.

 Minä olen teidän kanssanne

Tähän suvivirsikirkkoon kuulimme tutun raamatuntekstin, joka tunnetaan kaste- ja lähetyskäskynä. Matteuksen evankeliumin lopussa kerrotaan opetuslasten muuttuneesta maailmasta. Sapatin päätyttyä, viikon ensimmäisenä päivänä Magdalan Maria ja se toinen Maria olivat menneet haudalle. Mutta hauta oli ollut tyhjä. Siellä hätääntyneet naiset kohtasivat enkelin, joka lähetti heidät viemään viestiä: ”Hän on noussut kuolleista. Hän menee teidän edellänne Galileaan, siellä te näette hänet.”

Nyt kaikki yksitoista opetuslasta ovat Galileassa ja nousevat vuorelle. Tänään me emme ole nousseet korkealle vuorelle vaan eri tavoin olemme tehneet matkaa tänne tuomiokirkkotorille. Opetuslasten tavoin olemme koolla avoimen taivaan alla. Lintujen laulun, vanhojen puiden ja tuomiokirkon suojatessa meitä.

Vuorella opetuslapset kohtaavat rakkaan opettajansa. Matteus palaa evankeliumin viimeisessä luvussa evankeliumin alkuun. Ylösnoussut itse todistaa, että Jesajan ennustama Jumalan lupaus on hänessä täyttynyt.

Matteus kertoo, kuinka vuorella opetuslapset kumarsivat Jeesusta, joskin muutamat epäilivät. Epäilevien opetuslasten luokse Jeesus tulee, luottaa heihin.

Ehkä sinäkin olet tulet tänne tunteaksesi Vapahtajan läsnäolon, kokeaksesi yhteyttä ja saadaksesi elämänmatkallesi voimaa ja lohdutusta. Tässä taivaan alla ja kesään puhjenneen luonnon keskellä myös me kumarramme ja yhtä aikaa myös me epäilemme.

Epäilevää oli opetuslapsien usko ja sellaista voi olla meidänkin uskomme. Ja tällaiset epäilevät ja pelkäävät Jeesus lähettää kaikkeen maailmaan.

Lähetyskäskyn sanoitus on voimallinen: On kaikki valta, kaikki kansat ja kaikki päivät. Ja kaiken sen keskellä Jeesus lupaa olla kanssamme, lähellä, maailman loppuun asti.  

”Minä olen teidän kanssanne”. Näissä Jeesuksen sanoissa välittyy evankeliumin ydin. Meidän Jumalamme on läsnäoleva Jumala.

Salattu Jumala

Onko Kristus poissa, kun tunnemme itsemme yksinäiseksi tai ulkopuoliseksi? Onko Hän läsnä silloin, kun tunnemme yhteyden ja koemme olevamme ehjiä tai varmoja?

Kristuksen läsnäolo ei ole tunne tai kokemus vaan todellisuus, jossa saamme elää silloinkin, kun emme tunne tai koe mitään erityistä. Kolmiyhteisen Jumalan läsnäolo tässä maailmassa ei pelasta meitä inhimilliseltä elämältä. Siksi myöskään elämän vaikeudet eivät kerro Kristuksen poissaolosta.

Siellä, missä Jumala ilmaisee itsensä, me emme aina häntä tunnista. Salattu Jumala on kätkenyt itsensä köyhään ja avuttomaan lapseen ja ristin kärsimykseen. Kun meidän on vaikea tunnistaa hänen läsnäoloaan, hän saattaakin olla kaikkein lähimpänä.

Salattu Jumala on kätkettynä myös meissä, meihin – kaikkeen siihenkin, mitä luulemme tyhjäksi ja tuntemattomaksi.

Läsnäoleva ja elävä Jumala on luvannut olla lähellä kaikissa vaiheissamme, aivan loppuun asti.

Hyvä suvivirsikirkkoon kokoontunut seurakunta,
kun Jeesus antoi seuraajilleen tehtävän, hän antoi lupauksen läsnäolosta.

Varustukseksi hän antoi anteeksiannon, myötätunnon ja rakkauden. Se on Hengen läsnäoloa maailmassa. Ilman sitä, me emme selviä.

Kaikkea sitä myös me tarvitsemme tänään. Anteeksiantoa, myötätuntoa ja Jumalan rakastavaa ja parantavaa läsnäoloa.

Silloin Jumalan rakkauden liekki syttyy meissä ja luo meihin uuden mielen ja voimme heijastaa hänen rakkauttaan kaikkialle, kaikkina päivinä. ”Kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos te rakastatte toisianne.” (Joh. 13.35)

Kirkon tehtävänä on kertoa kokonaisvaltaista pelastusta Kristuksessa. Hyvä sanoma kuuluu kaikille luoduille (Mark. 16:15). Jumalan läsnäolosta todistavat tänään suvi, linnut ja koko luomakunta. Luonnossa saamme kokea kolmiyhteisen Jumalan parantavan kosketuksen.

Saarnateksti Matt. 28:16-20

Kaikki yksitoista opetuslasta lähtivät Galileaan ja nousivat vuorelle, minne Jeesus oli käskenyt heidän mennä. Kun he näkivät hänet, he kumarsivat häntä, joskin muutamat epäilivät. Jeesus tuli heidän luokseen ja puhui heille näin: ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.”