Tien raivaajana sukupolvien ketjussa

Rakkaat paimiolaiset,

Elämme adventin, odotuksen aikaa ja teemme matkaa kohti joulua. Kaipaamme valoa ja joulun tuntua, rauhaa omaan sisimpään ja rauhaa maailmaan.

Matkaa seimen luokse teemme monenlaisten huolten keskellä ja pandemian varjossa.

Tutussa joululaulussa pyydämme: pimeyteen maailman tuo taivaan valoa ja rauhaa päälle maan. Toisessa rakkaassa joululaulussa lauletaan: Syttyi siunattu joulutähti yöhön maailman raskaaseen.

Betlehemin tapahtumat on sidottu ihmisen arkeen. Yö on ollut raskas ennenkin. Kolkko oli jo ensimmäisen joulun maa. Eikä vieläkään mikään ole täydellistä. Pimeä yö on yhä monelle meistä tuttua. Yksinäisyyttä, pelkoa ja väsymystä on niin monenlaista. Tämäkin joulun alla palelevat paimenet kulkevat kaduilla.

Huolista sakeaan maailmaan syttyy joulutähti. Mitä pimeämpää on ollut, sitä kirkkaampi on tähden valo.

Joulutähden laittaminen ikkunalle ei ole turha teko. Jokainen tähti paimiolaisten kotien ikkunoilla loistaa tätä samaa valoa kuin kerran loisti Betlehemin tähti.

Valo vei ja vie meitä kohti seimeä. Huolien, vastakkainasettelujen ja yksinäisyyden keskelle Jumala tulee. Hän tulee pienenä lapsena ja vapauttaa meitä kuormien alta.

Rakkaat kristityt,
tänään Paimiossa on juhlapäivä. Paimion kirkosta loistaa kirkas valo kadulle.

Kaikkina aikoina Jumala lähettää työhön sanansaattajia, joiden tehtävänä on kertoa maailman vapahtajasta, seimeen syntyvästä lapsesta. Raivata tietä, purkaa esteitä ja luoda tilaa ihmisen ja Jumalan kohtaamiselle.

Tähän tehtävään sinut Miika tänään asetetaan: raivaamaan tietä.

Astut Miika pitkään ja hienoon jatkumoon.  Paimion seurakunnan juuret ovat syvällä tässä maaperässä. Vuosisatojen aikana paimenet ovat vaihtuneet. Vuorollaan jokainen on antanut omat lahjansa seurakunnan parhaaksi. Nyt on sinun vuorosi. Palvelet tätä seurakuntaa oman aikasi, omalla persoonallasi, osaamisella ja kaiken sen eletyn elämän voimalla, minkä kautta olet tähän tehtävään kulkenut.

Kirkkoherran tehtävä on tänä aikana moninainen. Paljon on kaikkea, mikä vaatii kirkkoherran huomion. Rohkaisen sinua raivaamaan mielessäsi ja kalenterissasi aikaa kolmelle asialle: jumalanpalveluselämälle, työyhteisölle ja yhteistyölle luottamushenkilöiden kanssa.

Jumalanpalveluselämälle siksi, että se on kirkon elämän tunnusmerkki ja seurakunnan elämän sydän. Jumalanpalveluksessa Jumala itse hoitaa meitä – paimiolaisia, seurakunnan vastuunkantajia ja työntekijä ja sinua – murtuu meidän monin tavoin murtuneiden puolesta.

Alttarilta suuntaamme arkeen. Alttarin leipä ja arkinen leipä kuuluvat erottamattomasti yhteen.

Kirkkoherrana sinun tulee tukea ja johtaa seurakunnan työntekijöiden erilaisissa tehtävissä paimiolaisten parissa. Kaikki se loistaa samaa valoa, joka loistaa Paimion kirkon ikkunoista. Luottamushenkilöiden kanssa teette yhdessä töitä, jotta kaikki tämä on mahdollista ja että paimiolaiset voisivat kokea seurakunnan turvapaikakseen tänään ja että valo loistaisi näistä ikkunoista myös tulevina vuosina.

Paimion seurakunta ei ole olemassa itseään varten. Se on olemassa paimiolaisia varten. Tämä kirkko ja kaikki seurakunnan alueella olevat kirkot ovat seurakuntalaisten yhteisiä koteja, taivaan ja toisen todellisuuden merkkejä katukuvassa.

Yksikään kirkkoherran ei selviä tehtävästään yksin. Miika tarvitsee teidän tukeanne, rohkaisuanne ja rukouksianne, teitä kaikkia työtovereikseen. Siksi lopulta tärkeää ei ole se, mitä kirkkoherra tekee, vaan se mitä seurakunta on yhdessä.

Ja lopulta kaikkein tärkeintä on se, että Jumala armahtaa.

Olkaa yhdessä rohkeita. Kirkko ja myös Paimion seurakunta elää monenlaisen muutoksen keskellä. Jotta tämänkin ajan haasteista selvitään, se vaatii yksituumaisuutta. Tehkää työtä ja eläkää yhdessä niin, että tämä kirkko voi olla tulevienkin sukupolvien koti.

Toivon, että Paimion seurakunnan kirkoista loistaa usein valo. Toivon, että teistä yhdessä välittyy paimiolaisille valoa, iloa, rauhaa.

Kun uuvuttaa tai huolestuttaa, etsiytykää Jumalan valoon. Elämänkokemuksesta tiedätte, että monesti vaikeissa tilanteissa ja silloin, kun tuntuu, että on liian pimeää, eikä selvää reittiä eteenpäin ole, Jumala tekeekin työtään: avaa uusia portteja ja mahdollisuuksia. Teette työtä Jumalan työtovereina, mutta lopulta Hän vaikuttaa missä ja milloin sen hyväksi näkee.

Hyvä Miika,
astu luottavaisesti tähän kirkkoherran virkaan. Tee huolella oma osuutesi, mutta pidä huoli myös itseäsi ja rakkaistasi. Kirkkoherran tehtävä on ihmisenkokoinen tehtävä, tienraivaajan tehtävä. Kirkon Herra on seimeen syntyvä lapsi, jonka valo valaisee myös sinun tiesi.

Hän on luvannut olla lähelläsi. Hän varjelee sinua, koko elämääsi ja kaikkia läheisiäsi.

Yhdessä turvaamme joululaulun sanoihin:

Ja jälleen kerran joulu saapuu meille.
Nyt loista, hento liekki kirkkaana.
Tuo, seimen lapsi, lohtu särkyneille.
On lähellämme valon maailma.